Esittäydy tässä

Eli pyydämme sinua hieman kertomaan itsestäsi tässä ennenkuin hyväksymme rekisteröitymisesi. Kerro lähinnä miksi haluat mukaan ja tietty suhteestasi ruokaan.
Ei tarvitse avautua perinpohjaisesti sillä se tehdään myöhemmin, kun olet päässyt mukaan. Senverran kuitenkin että saamme sinusta jonkinlaisen käsityksen, miksi haluat mukaan. Kirjoituksesi voidaan poistaa myöhemmin. Samoin, jos sinua ei kelpuuteta niin poistamme tekstisi, syynä voi olla ikä, pelkkä laihdutus yms. Ainahan voit kuitenkin yrittää uudelleen.

self-discipline tervetuloa

1 uusi viesti orkidea

Olen kohta 18-vuotias opiskelija. Ruokasuhteeni on ollut nätisti sanottuna erilainen niin kauan kuin muistan, ysiluokalla oli vuoden mittainen anorektinen kausi satunnaisella oksentelulla, lukiossa olen siirtynyt oksentelemaan, ahmimaan ja tuntemaan oloni kurjaksi. En tiedä, miksi syön, se vain tapahtuu. En osaa löytää tasapainoa, joten tyydyn syömättömyyden keinotekoisen rauhallisuuden tavoitteluun.

Muun aikaa leikin normaalia ihmistä.

Olen 20 vuotias. sairastuin ala asteen lopussa(11v?) anoreksiaan, siitä osastohoito, '"parannuin"...
..suhde ruokaan on ollut melko omituinen niin kauan mitä muistan. aina olen jollain lailla leikkinyt/pelleillyt syömisillä. yläaste oli syömishäiriön suhteen tasaista aikaa. oli paljon muita ongelmia. Pikkuhiljaa taas havahtunut syömisteni äärimmäisyyteen..viime syksynä olin 3 viikkoa sairaalassa vuodeosastolla. lääkäriltä diagnoosi laihuushäiriö, oma psykiatri siihen asti viitannut epätyypilliseen syömishäiriöön(bulimia oireita välillä) ja muita ongelmia minkä taakse syömishäiriö on jäänyt. Nyt haluan parantua syömishäiriöstäni. häiritsee liikaa arkeani.


Tajusin vasta että pitää tehdä tämä esittely ensin. olen luultavasti tehnyt useamman rekisteröitymisen.haluaisin siis nimimerkkini Sinister, ja salasanaksi saman minkä olen teille ilmoittanut ja minulle tullut vahvistuksena sähköpostiosoitteeseen s**********@hotmail.com

Marleen on lähettänyt esittäytymisviestin sähköpostitse.

(kirjoitin tänne kuitenkin) Olen 15-vuotias tyttö. Syömisvammailussa olen vielä semiuusi, vasta vuoden vammaillut. Tällä hetkellä painoindeksi on siinä 16-17 paikkeilla, olen ahmimiskierteessä. Syy miksi minun tieni johti tänne, oli toisen höyhenen lopettaminen. Minun on pakko saada jostain vertaistukea. Juuri lähipäivinä toi paino noussut.. Varsinaisesti olen pro-ana, vaikka pientä pro-miaa saattaa ilmetä satunnaisesti. Olen yrittänyt kuitenkin päästä oksentelusta eroon. Pyydän että hyväksytte minut jäseneksi, koska en pysty laihduttamaan ilman toisten tukea, jolloin minulla ei ole enää syytä... En halua elää lihavana ! Välietappi on 40 ja korkeintaan 35 menossa, luulisin.

Elikkäs olen kohta 15 vuotias tyttö, joka haaveilee tuntevansa tuulen kylkiluissaan ja auringon säteet lantioluissaan. Syyni tänne tulosta on se, että haluan tutustua samanlaisiin ihmisiin jotka kokevat samoja asioita kuin minä. Tarvitsen laihdutus vinkkejä ja muita kannustamaan minua. Syömis vammailua olen harrastanut vasta vuoden päivät ja parhaillaan olen painanut 44 kg (168 cm) . Tällä hetkellä painan 48 kg Sairaaloista ja laitoksistakin on jo kokemuksia. Tälläkin hetkellä olen kellokoskella 'parantumassa'. Kohta pääsen takaisin kotiin laihtumaan lisää.

En nyt oikein osaa kirjoittaa itsestäni mitään erityistä, mutta ruoan kanssa olen sählännyt jo viitisen vuotta. Olen 19-vuotias tyttö ja kirjoittelen kyllä blogia, mutta en sitä tähän nyt viitsi laittaa ellei ole tarvis. Mutta takaisin ruokaan yms. Lopetin aktiivisen urheilu-uran siinä viisi-kuusi vuotta sitten ja sitten asiat vähän hankaloituivat. En halunnut lihoa ja sain silloin päähäni, että voisin laihduttaa jonkin verran. Onnistuinkin siinä suhteellisen hyvin, mutta jossain vaiheessa alkoi ahminen pakonomainen sellainen ja siitä sitten lihominen. Lihoin ja laihduin aina vähän (alussa yritin olla terveellinen, mutta huomasin syömättömyyden huomattavasti helpommaksi) ja tämän vuoden puolella päätin että oli aivan kammottavan iso ja päätin sitten alkaa laihduttamaan ihan kunnolla ja ruoka jäi vähemmälle. 15 kiloa on pudottut korkeimmasta painosta ja vielä vähän on matkaa.
Tältä sivustola haen enemmänkin motivaatiota ja keskutelua, en vinkkejä tai oikeutusta tälle puuhalle. Oli vähän tönkkö, mutta olkoon

Moi!

Olen 24 vuotias nainen. SH käyttäytymistä on takana valitettavasti jo yli kaksi vuotta. Pääasiassa bulimiakierrettä. On niin helppoa syödä mitä vaan, kun tietää saavansa sen myös ulos. Aluksi tuo oli vaan kotona, mutta viimeaikoina ollaan menty vielä syvemmälle. Oksentelen nykyään ystävilläni, julkisissa vessoissa ja jopa töissä. Jokainen gramma ruokaa on liikaa.
Olen aina ollut todella ahdistunut painoni takia, osalti siksi että koulussa jo haukuttiin pullukaksi. Viimeinkin aloin onnistumaan laihduttamisessa vuosi sitten ja kiloja on takana 15. Mutta... kun mikään ei riitä. Koen olevani totaalinen läski, valas, oksettava jne. pahimpina päivinä. Hyvinä päivinä ajattelen taas, että olen täydellinen näin. Pituus 155 paino... 56 Ihanne olisi, että paino alkaisi nelosella. Aluksi se oli 49, mutta koska se on liian lähellä vitosta nyt se on 48 (47). Vuosi sitten ihannepaino oli 58... :/
Surullisinta tässä on se, että näen vaan kaikki muut ihmiset kauniimpina kun minä. Jopa minua huomattavasti lihavemmat. En osaa katsoa heissä sitä pientä ylipainoa. Itsessäni nään sen tuhat kertaisena. Haluan vain, että ihmiset ajattelevat kuinka pieni ja laiha olen. Haluan, että poikaystäväni sanoo kuinka kevyt olen. Haluan haluan ja haluan.

Hei olen kohta 18 vuotias lukiolainen jonka syömis ongelmat alkoivat 15 vuotiaana, vaikka tietenkin näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu itsestään selvältä että kaikki tapahtumat ovat johtaneet tähän. Kolmen vuoden aikana olen ehtinyt kokeilla kaikkia syömishäiriöitä laidasta laitaan, minkä seurauksena on nykyään painon huima vaihtelu, ahdistus jne. Nyt olen 179 cm pitkä ja painan n. 51 kiloa. En tidä kauan pysyn siinnä painossa tällä ahmimisella, kun en oikein osaa enää oksentaakkaan... Paino tavoitteeni on 45 kiloa, jonka asetin joku aika sitten kun painoin 47 kiloa. Vanha tavoite jäi päähän lopullisesti pyörimään siitä huolimatta että ajaudun yhä kauemmaksi siitä... Nyt toivoisin vain pääseväni ahmimisesta eroon lopullisesti jotta voin aloittaa uuden ja kevyemmän elämän, sillä ahmiminen vie kaiken energiani ja vapaa-aikani.

Heippa vaan.
Elikkäs oon 24-vuotias nainen, pituutta löytyy 160cm ja taustalla on Dg. Anorexia nervosa ollut viimeisen vuoden, josta "parannuin" kun oli pakko valvovan silmän alla. Paino oli kun diagnoosi tehtiin 40kg Paino on tällä hetkellä 50kg ja bmi on 19.5. Tavoitteena on saada paino tuonne 41kg, jolloin bmi olisi 16. Suhde ruokaan on aika epänormaali kun vaan SH:ssa voi olla. Pyrin siihen että kalorit jää päivisin alle 500kcal ja senkin pyrin liikunnalla kuluttamaan, niin että kulutus ja syömiset olisi nollassa tai mieluiten miinuksella. Kaloreita lasken kokoajan ja tiedän kuinka paljon mikäkin ruoka sisältää. Ruoka sinänsä ahdistaa ja syömiset ovat aina yhtä takkuamista, koska pelkään, että lihon kun syön. Miksi haluan sitten taas laihduttaa? Siksi, koska rakastan sitä, että saan kontrolloida itseäni ja tunne kun on nälkä ja pyörryttää on vaan mahtavaa ja sairasta. Toivottavasti tämä riittää kriteereiksi tänne pääsyyn. Ja tästä kuulin toiselta anorektikolta joka on kaverini.